Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

”Mistä alkaisinnyt tämän kertomuksen vanhan totuuden…”

Julkaistu 06.03.2019

Näillä sanoilla alkaa Rakkaustarina-kappale, mutta yhtä hyvin ne kuvaavat tämän taiteilijasielun mielenmaiseman poukkoilemista ja ajatusten jäsentymistä, kun yritetään hahmottaa, miten tämä oululainen hippi-hevi-poppari on päätynytkään viihdelaulajiin 2. tenoriksi. Kaikki periaatteessa alkoi kahvikupista ja kysymyksestä työpaikalla, mutta jos tarkastellaan taustojani ensin hieman tarkemmin, niin tämäkin väittämä käy heti paremmin järkeen. Peruutetaan siis ajassa vuosituhannen vaihteeseen.

Musiikki on kiehtonut minua jo pienestä pitäen ja tarpeeksi monta vuotta pyydettyäni pääsinkin 10-vuotiaana pianotunneille. Pianotunneilla viihdyin 7 vuotta innostuneen laiskana oppilaana, joka halusi opetella soittamaan vain viimeisimpiä hittikappaleita ja ennen kaikkea niiden melodioita. Vapaa säestys ja musiikin syvempi teoria tuntuivat tuolloin epäolennaiselta, sillä niinhän ne kappaleet kuului soittaa, kuin ne nuotteihin oli kirjoitettu. Nyt saattaisin neuvoa itseäni toisenlaisiin valintoihin, mutta toisaalta en kaavaillutkaan missään vaiheessa itselleni musiikista täysipäiväistä leipätyötä, vaikka joku ”markka” musiikillakin on vuosien varrella tullut tienattua, mutta eipäs mennä asioiden edelle.

Samoihin aikoihin, kun lopetin pianotunneilla käymisen, olin kiehtoutunut kitaran soinnista ja päättäväisenä, koulussa musiikin tunnilla kolme sointuotetta oppineena ja jotain musiikin teoriasta korvien väliin tarttuneena, päätin opetella kitaran soiton itsenäisesti. Tämäkin tie olisi jälkiviisaana voinut olla paljon mutkattomampi ja vauhdikkaampi, jos olisin edes hieman perusteita opetellut jonkun osaavan ohjauksella. Kuitenkin tosiasiassa tabulatuurien ja sointulappujen turvin leikin rokkikukkoa muutaman vuoden soittaen rock- ja hevihittien alkusoittoja ja riffejä tai juiceleskismäisellä ilmaisulla höystettyjä leirinuotiokappaleita. Olen ollut juuri se rasittavin soitinliikkeen asiakas joka ottaa hyllystä hienon kitaran ja turmelee sen soittamalla Nothing else mattersin tai Stairway to heavenin miljoona kertaa ostamatta kitaraa ja soitantani alkuaikoina usein varmasti väärin soitettuna.

Kaavamainen musisointi sai satunnaisia käännöskohtia ja lopulta myös suunnan muutoksen erinäisissä bändeissä soittamisen myötä, kun kappaleita ryhdyttiin sovittamaan kokoonpanoille. Tässä vaiheessa on hyvä ehkä luetella, että olen ollut mukana muun muassa seuraavan laisissa yhtyeissä: powermetal-, hardrock-, pop-rock-, progressiivinen-folk-, gospelbändissä, kitara duossa sekä työkavereiden kanssa. (Muutaman kanssa olemme jopa äänittäneet ja levyttäneet omia kappaleita.) Sekalainen otanta siis läpi musiikin kentän, mikä kuvastaa luonnehdintaa itsestäni hippi-hevi-poppari. Opin siis soittamaan sovituksellisesti ja myös ei niin kaavamaisesti yhteen pelaavana/hengittävänä kokonaisuutena – bändissä.

Miten laulu astui kuvioihin? Pienenä minä en laulanut, veljeni lauloi NMKY:n kuorossa. Tai lauloin minäkin sieluni kyllyydestä musiikintunneilla ja kouluesityksissä yhteislaulannassa, mutta yksin en laulanut. Jossain vaiheessa jokin on kuitenkin naksahtanut päässä paikaltaan tai kohdalleen, sillä nyt minä laulan ja hyvä niin. Ainakin luulen niin. Ensin lauloin kitaran kanssa leirinuotiolla ja itsekseni. Iso askel, mikä muutti minut suihkutenorista laulajaksi, oli kun jossain vaiheessa erehdyin keräämään rohkeutta ja astuin Open Stage -tapahtumassa lavalle ja rääkäisin ilmoille yleisön edessä Unelmia ja toimistohommia itseäni kitaralla säestäen. Kaunista se ei varmasti kenenkään mielestä ollut, mutta kynnyksen tuli astuttu ja laulajaksi muututtu. Siltä tieltä ei ole ollut sitten paluuta ja päädyinpä jossain vaiheessa itsekin vetäjäksi kyseiseen tapahtumaan kolmen vuoden ajaksi Rovaniemellä. Tämä toiminta poiki erinäisiä soittoporukoita ja niiden joukosta löysin sielunveljen sekä karaoken. Jälkimmäinen näistä johti jossain vaiheessa Lapin kullan kimallus –karaokekilpailun finaaliin. Hups… ehkäpä se laulu ihan luonnistuu. Rovaniemeltä Saloon matkan varrelle on toki mahtunut välipysähdyksiä työn perässä muuttamisen johdosta, mutta musiikillisen taustani kannalta jätän ne muuhun asiayhteyteen nähden epäoleellisena sivuseikkana käsittelemättä.

 

Eli kahvikuppi ja kysymys. Kahvikuppi, mikä synnytti kysymyksen, oli lahja edellisestä työpaikastani, johon on painatettu kuva minusta ja muutamasta kollegastani ilmeilemässä soittimien kanssa. Minut oltiin vannotettu käyttämään kyseistä kuppia uuden työpaikkani kahvihetkissä ja jo heti ensimmäisinä päivinä se toimikin hyvänä keskustelun avaajana. Jossain vaiheessa keskustelu eteni siihen suuntaan, että aloin utelemaan että onko talossa muita musiikin harrastajia tai aiemmin vireillä ollutta bänditoimintaa jota voisi elvytellä. Tämän keskustelun kuuli paikalla ohimennen yksi jos toinenkin viihdelaulajista ja pian minut pyydettiin värväysmielessä paikalle Taiteiden yähön viihdelaulajien avoimiin harjoituksiin. Tämän vierailun jälkeen sulattelin uutta laulukipinää sisälläni muutaman viikon, jonka jälkeen varasin itselleni koelaulut ja sille tielle tämä trubaduuritenori on nyt jäänyt. Tähän on kenties parasta päättää tämä surrealistisia piirteitäkin saavuttava sepustus, ennen kun punainen lanka tippuu aasinsillalta.

 

-Oululainen salolaistumassa

Kiinnostaako kuorolaulu?

KIINNOSTAAKO KUOROLAULU?

Nyt on loistava aika liittyä porukkaan, uuden ohjelmiston harjoittelu on juuri aloitettu ja laululeirillä parin viikon päästä on oiva hetki päästä tutustumaan porukkaan syvemminkin kuorolaulun ja harjoittelun merkeissä!

TULE MUKAAN!  

 SVL@salonviihdelaulajat.fi tai p. 0405149569 /puheenjohtaja Terhi Palin

 

 

 

  

Salon Viihdelaulajat on neliääninen sekakuoro,
jossa on noin 30 laulajaa – kaikki salonseutulaisia laulun harrastajia. 

Salon Viihdelaulajat on Suomen vanhin viihdekuoro.

Kuoro vietti 50-vuotisjuhlaansa syksyllä 2014.

Salon Viihdelaulajat harjoittelee torstaisin klo 18.30─20.30

Alhaisten koululla Salossa.  

HALUATKO MUKAAN? Ilmoittaudu koelauluun täältä

Kuoroa on johtanut vuodesta 2011 lähtien Roope Pelo.

 

 

 



Tietosuojahuomio

Tämä sivusto käyttää keksejä tallentaakseen sivustoon liittyvää tietoa koneellesi.

Hyväksytkö tämän?